Vannoin joskus ettei ikinä, mutta...

 Olipa kerran neule, neula joka valmistui lahjaksi, neule josta vannoin, etten koskaan enää halua nähdä sitä. Enkä ole nähnytkään, mutta nyt aivot tekivät keljun tempun...

Jospa tämmöinen itsellekin? Eri langalla, mutta kuitenkin..

Shit, tekemistä ei puutu ja lisää ajatuksia pukkaa. Tätä se on silloin, kun kädet ei pelitä niin, että voisi kutoa niin on aikaa plärätä läpi kaikkea miten vois joskus vielä tehdä..